Ajankohtaista

18.01.2012 - Esteri 2 vuotta

Musta sähikäinen, Ester Elansse juhlii tänään 2 wee synttäreitään! Onnea rakas pieni Esteri! Kirsi kasvattajalle suuri kiitos tästä tihulaisesta jonka kanssa yksikään päivä ei ole tylsä! :)

15.01.2012 - Kajaani KV

Näyttelyvuosi aukesi tänäkin vuonna Kajjjjaanista vaikka vuosi sitten vannoin etten sinne talvikelillä enää lähde... Noh, vannomatta paras. Pallohallissa hytistiin tämä päivä. Mukana oli havapojat Hugo ja Wäinö. Havannankoiria oli ilmoitettu 38 Marja Talvitien arvosteltavaksi.

Wäinö debytoi avoimessa luokassa, tänään EH:n arvoisesti sijoittumalla luokan neljänneksi. Arvostelu meni näin: "Erittäin hyväntyyppinen, hieman korkearaajaisen vaikutuksen tekevä. Hyvä pää. Lentävät korvat. Sekä etu että taka kulmaukset saisivat olla paremmat. Lyhyt ja liian luisu lantio. Seisoo ja liikkuu mielellään takaraajat rungon alla. Hyvä karva."

Hugo puolestaan teki debyytin valioluokassa ja antoikin tuossa kovassa luokassa melkoisen myrskyvaroituksen. Hugo kun ei ole kovin vähään tyytynyt koskaan, ei tänäänkään ja niinpä Hugo kiilasi valiourosten voittoon kera SA:n ja oli lopulta PU3 varacacibilla :) Hugosta tuomari kirjoitti näin: "Hieman kevyt ja litteärunkoinen. Aavistuksen lanneosaltaan pitkä, kuitenkin vielä erittäin hyvän tyyppinen uros. Hyvä kaula, ylälinja ja häntä. Riittävät etu-ja takakulmaukset. Hyvä karva. Liikkuu hieman ahtaasti edestä ja takaa."

Lisäksi esitin veteraaniuroksissa Epun (Aleksandrian Young Chairman). Eppu hurmasi tuomarimme ja sai itselleen ROP-veteraanin ruusukkeen :) Onnea Lotta ja Toni!

Lisäksi "hairahdin" saksanseisoja kehälle, oli kyllä mukava esittää seisojaa pitkästä aikaa. Tomppa thö superhändlerkepo joutui tänne kehään myös. Autoimme kennel Outavainun kasvattajaryhmässä Saijaa ja Kaisua parin koiran kanssa ja ryhmä olikin lopulta BIS3-kasvattaja! Onnittelut kasvattajalle ja muille osallisille! Oli kaikenkaikkiaan hieno päivä! Kiitokset kaikille ihanille ystäville kehien laidoilla! Otetaan taas uusiksi! :)

13.01.2012 Joker-pennut 2 vuotta

Niin se aika kuluu, tasan kaksi vuotta sitten Wenla synnytti 4 ihanaa poikaa. Waldemar, Wiljo, Wekku ja Wäinö. Kaksi ensimmäistä ovat siirtyneet ajasta iäisyyteen jo pentuina joten suuren suuret onnittelut "stadin kundille" Wekulle ja "peräkammarinpoika" Wäinölle jotka vipeltävät täällä ilonamme :)

01.01.2012 Priscilla 7 vuotta

Paljon onnea talon Rinsessalle

01.01.2012 Vuosi 2011

Vuosi 2011, lähes koko vuosi meni kivasti kunnes joulukuun lopulla pahin painajaiseni toteutui.

Syksyn saakka kiertelimme paljon kehiä menestyksekkäästi Wäinön ja Esterin kanssa, kumpikin sai tililleen 2 sertiä joten saimme jäädä odottamaan tammikuuta 2012 ja kummankin 2v. synttäreitä. Hugo täytti syyskuussa 2 vuotta ja valioituikin komeasti 2 vuoden ja 5 päivän iässä Eckerössä ollen VSP.

Myös terveystarkastuksissa tuli käytyä, niin omien kuin kasvattienkin osalta. Tutkittiin havannat Hugo polvet 0/0, Wäinö polvet 0/1, sekä kasvatti Wekku polvet 0/0 & silmät terveet. Kiitos Wekun perhe! Löwcheneissä tutkimuksissa kävi Ester silmät terveet ja polvet 0/0 sekä Hasse jonka silmätarkissa löytyi alaluomesta yksi pieni ripsi joka ei kuitenkaan aiheuta toimenpiteitä. Myös löwchen kasvatti Paavo kävi silmätarkastuksessa. Kyynelkanavat puuttuivat, niistä ei mainintaa kennelliiton jalostustietokannassa ja lisäksi todettiin lievä Caruncular trichiasis, joka löytyy jalostustietojärjestelmästä. Kiitos Hannalle Paavon tutkimisesta!

Juhannuksena laumamme sai vahvistusta suursnautseri uroksesta nimeltä Diego. Diego tuli harrastuskaverikseni PK-ja PEKO puolelle, katsotaan mitä meistä kehittyy :) Diegolla on ainakin intoa ja niin on itselläkin :)

Jouluaattona meitä kuitenkin kohtasi suuri suru. Laumamme vanhin, kunnioitettu alfa uros, Elämäni Koira Elvis jouduttiin nukuttamaan ikiuneen reilu 16 vuoden iässä. Päivä, jota elämässäni olin pelännyt kaikista eniten tuli yhtäkkiä yllättäen ja valitsi juuri sen päivän jona olin Elviksen saanutkin, jouluaaton. Yhteinen taival kesti lähes tunnilleen tasan 16 vuotta. 16 vuodessa sain kasvaa lapsuudesta nuoruuteen, nuoruudesta aikuiseksi, noihin vuosiin mahtuu niin paljon että kirjan voisi kirjoittaa. Elvis ei ollut "vain" koira, se oli täysivaltainen perheenjäsen, paras ystävä ja Elämäni Koira jollaisen voi saada vain kerran. Aukko jonka se jätti jälkeensä on valtava, yhtä valtava on ikävä joka yhäkin (tätä kirjoittaessa on 21.1.2012) repii päivittäin sisuskaluja. Ehkä ajankanssa tämän asian kanssa oppii elämään. Jäljelle jääneet muistot kuitenkin kulkevat aina mukana eivätkä koskaan häviä.